Lukujono on yksinkertaisesti jono lukuja. Esimerkiksi seuraava on lukujono

Lukujonon jäseniä merkitään yleensä jollakin kirjaimella, esimerkiksi kirjaimella a

Ylläolevan lukujonon jäseniä merkitään kirjaimella a ja alaindeksi kertoo monesko jäsen luku on lukujonossa. Ensimmäinen jäsen on 2, toinen jäsen on 4 ja kolmas jäsen kuusi. Yleinen jäsen merkitään alaindeksillä n, joka on jäsenen järjestysnumero. Lukujonolla näyttää olevan selkeä sääntö siihen miten jäsenet muodostuvat. Jäsenen järjestysluku kerrotaan kahdella, näin saadaan mikä tahansa ylläolevan lukujonon jäsen. Esimerkiksi 100. ja 120. jäsen lukujonosta on

Mikäli lukujonon sääntö, eli yleisen jäsenen lauseke tunnetaan, voidaan määrittää mikä tahansa lukujonon jäsen. Määritetään kolme ensimmäistä jäsentä, kun jonon sääntö on

Rekursiivisessa lukujonossa jonon seuraava jäsen saadaan jollakin säännöllä edellisten jäsenten avulla. Rekursiivisesta lukujonosta yleensä tunnetaan alkupään jäsenet, joiden avulla seuraavat jäsenet määräytyvät. Tunnetuin rekursiivinen lukujono lienee Fibonaccin lukujono

Fibonaccin lukujonossa seuraava jäsen saadaan kahden edellisen summana

Fibonaccin lukujonossa kahden peräkkäisen jäsenen suhde lähestyy kultaista leikkausta.